Räpläämisen ristiretki

Usean viikon piinaavan tauon ja tuskailun jälkeen, SPEIS palasi apajille Kallion kujille.

Iltakoulusta vauhtia hakien, tottakai. Matkaan liittyi kaksi uutta vempulaa, tai yksi, toinen on jo vanha juippi kesältä. Mutta tämä uusi, tuore laulajamme Kaisa luovi avaruusapinoiden seuraan ja aloitti täten matkansa.

Alkuilta Iltakoulussa oli tavallista oudompi, syntyi saksalaisten salakerho ja outo verkostoituminen Erkkiin.

Kyseinen kaveri saapui Club Mosaiikista, sattumalta törmäsi meihin omassa pikku olohuoneessamme. Tiedusteli vallan kysyvällä ilmeellä, millaista musiikkia soitamme ja onko myspace sivuja. Edellä mainittuja ei tietenkään ole, tai ne on hyvin hyvin vaiheessa. Mosaiikki Erkki kuitenkin vaihtoi yhteistietoja kanssamme ja kertoi joviaalisti mosaiikin rahapolitiikasta, artisti EI maksa.

Ei niillä rahoilla mersua osteta, ei edes sitä raikun vanhaa, mutta kaljarahat sitäkin paremmin. Tarjous oli suorastaan kutkuttavan houkuttava, 200e keikkapalkkaa, messevät ruokatarjoilut ja myös juomatarjoilu. Itse basistin roolissa olisin tyytynyt pelkkään juomatarjoiluunkin.

Mutta eteenpäin, iltakoulusta poistuttaessa tunnelma oli varsin hilpeä, kuten asiaan kuuluu. Luistelu pitkin vaasankatua ja sitä saatanallisen jyrkkää alamäkeä aleksiskiven kadulle sujui ilman sen suurempia urpoiluja. Jopa super plastisessa luolassamme Harjussa asiat tuntui sujuvan, ovi oli epälukittuna ja sisällä valot. Luolassamme kuitenkin lymyili öriseviä teinejä, ja ne pikku perkeleet veti yliaikaa seisten keskellä luolaa ja kirkuen jotain, josta vain tosipitkätukkahevari ymmärtäisi ensimmäiset korinat. Lähes ulkomaanvahvistus Jussi urheasti paukkasi sisälle ja pyysi oululaisittain ystävällisesti hevareita poistumaan.

Heidän poistuttua pääsimme aloittamaan ekskursiomme toisen taipaleen, räpeltämisen ristiretken. Uunituore laulaja veti mainiosti improvisaatiolla ja lähes huutamalla johtuen antiikkisen PA-laitteiston loistavasta saundista. Kesä-juippi, Juhaksi itseään kutsuva kornetinsoittaja päristeli tiukasti Jussin perässä. Tämä kahden jannun apinaorkesteri viihdytti muita tanssimalla nurkassa muka tahdissa. Setti sai uudet ulottuvuudet, ehkä jopa hyvän ulottuvuuden, kiitos laulajan ja kornettijuhan. Huonona puolena mukana hilluu 2 lähes ulkomaalaistavahvistusta, vai onko se hyvä juttu? tydydydydydymmm.

SPEIS kuittaa, muttei kumarra.

-Henkka